Nykyajan käsityöläisammatit

Nykyajan käsityöläisammatit

Tämän päivän Suomessa monet perinteiset käsityöläisammatit ovat katoamassa tai muutamien taitajien varassa. Toisaalta myös nuorempien sukupolvien keskuudessa sellaiset arvot kuin kestävyys, ekologisuus ja paikallisuus ovat kasvussa ja massatuotettuun kertakäyttötavaraan suhtaudutaan kriittisesti. Niinpä suomalaiselle käsityölle on varmasti kysyntää jatkossakin.

Ammatin luonne kuitenkin muuttuu ja työ kehittyy siinä missä muillakin aloilla. Nykyään korostuu esimerkiksi suunnittelun eli designin rooli sekä markkinoinnin hallinta erityisesti verkossa, Käsityöläinen on useimmiten yksityisyrittäjä tai työskentelee pienessä yrityksessä toisten ammattilaisten kanssa.

Käsityön piirissä on aina arvostettu kokemusta, ja alalla voi edelleen nähdä jäänteitä entisaikojen mestari ja kisälli-periaatteesta. Kuitenkin globaaleilla, nopeasti liikkuvilla markkinoilla nuorenkin käsityöläisen innovatiivinen tuote voi saada suurta näkyvyyttä ja jopa maailmanlaajuista huomiota.

Käsityöalan koulutus

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon hankkia ammattikoulusta. Tutkintonimike tässä toisen asteen koulutuksessa on artesaani. Erikoistumisalueita on runsaasti, oppilaitoksesta riippuen. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikko ja siihen sisältyy työssäoppimista sekä opinnäytetyö.

Käytännön työhön keskittyvä oppisopimuskoulutus on varteenotettava vaihtoehto.

Jo aikuiset, alan kokemusta hankkineet käsityöläiset voivat suorittaa erikoisammattitutkinnon näyttötutkinona. Näitä tutkintoja ovat muun muassa eri erikoisalojen kuten keramiikan tai puusepänalan kisäli- ja mestari.

Ammattikorkeakoulutasolla aineena on muotoilu. Opiskelija voi suuntautua tiettyyn erityisalaan kuten keramiikka- tai lasinmuotoiluun, tekstiili- tai vaatesuunnitteluun.

Käsityöläisiä valmistuu myös yliopistoista. He ovat tutkinonimikkeeltään taiteen kandidaatteja tai maistereita.

Vastaa